Burmakissa

Historiallisten tietojen mukaan Burman buddhalaistemppeleissä tiedetään asuneen ruskeita kissoja (rajaheja) jo ainakin 1400-luvulla. Maailman vanhimmassa kissarunokokoelmassakin puhutaan burmasta. Burma on siis vanha alkuperäisrotu.

Läntiseen maailmaan burma saapui vasta 1930-luvulla. Tuolloin laivalääkäri Joseph Thomson toi Burmasta Yhdysvaltoihin ruskean kissan, Wong Maun. Siitä tuli kaikkien nykyisten länsimaisten burmien kantaemo. Burman synnyssä käytettiin apuna ruskeanaamio siamilaista, Tai-Mauta. Jo vuonna 1936 Wong Maun jälkeläiset hyväksyttiin omaksi rodukseen USA:ssa. Toisen maailmansodan jälkeen burma astui maihin Englannissa ja aloitti Euroopan valloituksen. Suomeen burma tuli 1960-luvulla.

Burma on silkkiturkkinen, kultasilmäinen hurmaaja ja miellyttävä seurakissa. Luonteeltaan burma on eloisa ja leikkisä vielä vanhanakin. Se on myös oppivainen ja älykäs sekä alati kiinnostunut uusista asioista. Burma tarvitsee perheeltään paljon aikaa ja seuranpitoa. Lähimmäisilleen burma osoittaa loputonta rakkauttaan, se sopii erinomaisesti sekä lapsiperheisiin että elämään toisten eläinten kanssa.

Rakenteeltaan burma on keskikokoinen elegantti kissa, jossa on aistittavissa aavistus itämaista alkuperää. Sen välkkyvän turkin alta näkyvät hyvin kehittyneet vahvat lihakset ja se on painavampi kuin ulkoisen olemuksen perusteella voisi luulla. Sen rinta on vahva ja pyöreä. Raajat ovat ohuet ja tassut soikeat. Häntä on keskipitkä ja suora.

Burman päälle on ominaista lyhyt kuono, joka pehmeälinjaisesti yhtyy leveisiin poskiin. Päälaki on leveä ja sen tulisi olla pyöreähkö. Nenän ja otsan taitteessa tulisi olla selvä kulma eli stoppi. Keskikokoiset korvat ovat tyvestä leveät ja kärjistä hieman pyöristyneet ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Profiilista katsottuna korvat ovat kevyesti eteenpäin taittuneet.

Yksi vaikuttavimmista tekijöistä burmassa ovat sen loistavat ja erityisen eloisat silmät. Niiden tulisi olla suuret ja etäälle sijoittuneet. Silmien ylälinja on suora ja hieman itämaisen vino suhteessa nenän varteen alalinjan ollessa pyöristynyt. Väreiksi hyväksytään kaikki keltaisen sävyt kullankeltaisesta kellanvihreään.

Burman turkki on silkinhieno ja kiiltävä. Se on erittäin lyhyt ja vartalonmyötäinen. Kaikissa väreissä vartalon alapuolen väri on vaaleampi kuin selässä ja jaloissa. Missään värissä ei sallita raitoja tai kuvioita. Burman värit ovat; ruskea, sininen, suklaa, lila, punainen, creme sekä näiden kilpikonnavärivariaatiot eli ruskea-, sini-, suklaa- ja lilakilpikonna. Burmaväreistä esimerkkejä löydät galleriasta!

Burma on itsenäinen mutta samalla erittäin seurallinen kissa. Burmaa usein kutsutaankin "koirakissaksi". Kun sinulla on burma, et ole koskaan yksin. Sitä uskollisempaa ystävää on vaikea löytää.